Nitan matkassa Botswanaan ja Zimbabween
Afrikka on pullollaan henkeäsalpaavia, toinen toistaan upeampia luontokohteita. Hyppää unelmanikkarimme Nitan matkaan ja seuraa hänen jännittävää reissuaan halki Botswanan ja Zimbabwen!
Kuka? Nita Helsingistä
Mitä? Toteutti pitkäaikaisen haaveensa safarireissusta eteläisessä Afrikassa.
Matka alkaa
Pääsin taannoin toteuttamaan unelmani ja osallistumaan yhdelle elämäni siisteimmistä matkoista, kohteena ihana ja valloittava eteläinen Afrikka! Reissuun lähdin yksin ja tapasin muun porukan Istanbulissa, mistä lähdettiin yhdessä lennolle kohti Johannesburgia. Johannesburgissa ei tullut vietettyä kuin pieni hetki lentokentällä, josta matka jatkui rekkareissun muodossa suoraan kohti pohjoista: Botswanaan ja Zimbabween.
Luontoa ja villieläimiä: Zimbabwe
Ensimmäisen yön vietimme Limpopossa syrjäisellä leirintäalueella, jossa opimme miten teltat kasataan, kuuntelimme luonnon outoja (ja ainakin itselleni uusia) ääniä. Siellä täällä kuului apinoiden kiljuntaa, sirkkojen siritystä ja jonkun antilooppieläimen kavioiden kopinaa. Siinä olikin heti alkuun pientä totuttelua Afrikkaan, ja tämä sopi minulle enemmän kuin hyvin!
Reissun toinen päivä vietettiin rekan kyydissä, ylitettiin raja Botswanaan ja heti perään Zimbabween, ja pääsimme kokemaan miltä tuntuu jonottaa passi kädessä hikisessä toimistossa muutama tunti. Eipä siinä, hauska kokemus se oli, ja kyllä sen jälkeen taas arvosti oman maan helppoutta byrokraattisissa asioissa!
Rajojen ylitysten jälkeen suuntasimme seuraavan yön leirintäalueelle, Matoboon. Leirintäalue oli todella hyvin ylläpidetty ja pääsin ensimmäiseen kunnon suihkuun sitten Suomesta lähdön! Baarissa oli vielä paikallista Zambesi-oluttakin tarjolla – 'all good', sanon minä!
"Rhino tracking", Victorian putoukset ja zip-lining
Seuraavaan aamuun herättiin ennen kukonlaulua, koska ohjelmassa oli ’rhino tracking’: edessä oli siis vaellusta läheisessä luonnonpuistossa sarvikuonoja etsien. Oppaamme oli kuin Indiana Jonesin ja Crocodile Dundeen risteytys, ja hänen opastuksella löysimmekin sarvikuonoja alta aikayksikön! Nämä suuret ja majesteettiset eläimet ovat joutuneet salametsästäjien uhreiksi jo usean vuosikymmenen ajan ja ovatkin tästä johtuen todella uhanalaisia. Sarvikuonojen näkeminen parin metrin päästä oli todella upea kokemus, varsinkin kun olen aina kuvitellut näiden olevan arvaamattomia ja aggressiivisia. Väärässähän minä olen ollut: siinä ne sarvikuonot ottivat pientä päivälepoa meidän napsiessa selfieitä heidän kanssaan. Tämä safarikokemus oli yksi omista suosikeistani koko reissun ajalta!
Kun oltiin sanottu heipat sarvikuonoille ja Indiana Dundeelle, hypättiin meidän rakkaaseen rekkaan ja suunnattiin kohti Zimbabwen suosituinta turistikohdetta, Victorian putouksia. Vietimme illan ihanassa lodgessa nauttien zimbabwelaisesta grilliruoasta ja parista Zambesista. Aamulla herätys oli taas aikainen, koska lähdimme katsastamaan näitä suosittuja putouksia hieman lähempää. Paikallista opasta seuraten teimme muutaman tunnin trekkauksen putousten päästä päähän – ja voi että miten upeat ne putoukset olivatkaan! Seuraavana vuorossa oli vaijeriliukuradan suorittaminen Zimbabwen ja Sambian välillä. Hullunhauska adrenaliininkohottaja oli itselle melko uusi aktiviteetti, ja se olikin reissun villein kokemus!
Botswana: safaria, luonnonvoimia ja majesteetillisia eläimiä
Putousten ja adrenaliinin jälkeen oli taas aika hypätä rekan kyytiin ja suunnata takaisin Botswanan puolelle. Aamulla pääsimme kokemaan jokilaivaristeilyn Choben joella, ja täällä yksi suurimmista unelmistani täyttyi: näin elämäni ensimmäisen norsun! Kyllähän siinä pääsi pari onnen kyyneltä ja olisin voinut tuijottaa niitä ihanuuksia koko loppureissun. Norsujen lisäksi bongattiin kirahveja, puhveleita, krokotiilejä, virtahepoja, useita eri lintuja sekä läjäpäin impaloita ja apinoita – Afrikan safarikokemuksia siis parhaimmillaan.
Saimme eläinten bongaamisen lisäksi kokea aidon afrikkalaisen ukkosmyrksyn! Vettä tuli urakalla ja salamointi oli upeampaa kuin ikinä aiemmin näkemäni ukonilma. Ukkosenjylinä oli myös jotain aivan muuta, kuin Suomen syyssateissa. Pauke kävi todella kovana ja salamat tuntuivat osuvan muutaman metrin päähän. Hieman jänniti miten meidän peltiveneen käy, jos väärään kohtaan pamahtaa... Jälkeenpäin tälle jo kylläkin makoisasti naureskeltiin!
Choben jälkeen kuivateltiin kamoja ja nautittiin illallinen joen eläinten ääniä kuunnellen. Aamulla taas rekan kyytiin ja kohti Makgadkgadin suolapannuja. Sinne päästyämme syötiin taas ihanaa paikallista grilliruokaa ja lähdettiin yölliselle kävelylle. Seuraavan aamuna odotti reissu kohti Maunia, jossa vietettiin iltaa, nautittiin lodgen baarin antimista ja uima-altaasta, sekä opeteltiin lausumaan paikallisten kohteiden nimiä.
Maunin jälkeen lähdimme safarille Botswanan puistoihin Okawango Deltan alueelle. Kahden päivän aikana teimme useita safariajeluita, bongailimme uusia ja jo tutuiksi tulleita eläimiä ja opettelimme mitä tehdään, jos leijona tulee yöllä vastaan. Mieleenpainuvimmat hetket puistossa vietetystä ajasta olivat virtahevon syöksy lampeen, yhdeksän pienen leijonanpoikasen kohtaaminen, läheltä piti -tilanne kun leijona väijyi lounastamassa ollutta pahkasikaa ja oma suosikkihetki koko reissun ajalta: pienen norsuvauvan näkeminen! Reissukaverit onnistuivat ikuistamaan ilmeeni kuvaan ja siinä sitten kimpassa naurettiin sille ilmeelle, kun Nita näki norsuvauvan (alla).
Ihanan norsuvauvan hyvästeltyämme ajelimme takaisin Mauniin, nautimme lounaan ja hyppäsimme koneeseen kohti Johannesburgia. Jo’burgissa vietimme viimeisen yön, muistelimme reissussa tapahtuneita asioita, jaoimme omat suosikkihetkemme ja joimme vielä viimeiset paikalliset oluet.
Nitan kommentit rekkareissailusta: "Rekat ovat laadukkaita, ja matkustajan viihtyvyyttä ajatellen rakennettu. Tilaa on runsaasti ja rekoissa on mahdollista liikkua ajaessakin, jos välillä tarvitsee suoristaa selkää. Tiet sen sijaan ovat aika kuoppaisia, ja matkanteko ajoittan siis pomppivaa – vaikkakin tähän kyllä tottuu melko nopeasti. Oppaamme Rickus oli myös tärkeä osa porukkaamme, eikä pelkästään opas/kuski. Rekkareissun kaikki oppaat ovat koulutettuja ja kokeneita: he osaavat reitit, tuntevat maiden tavat, auttavat telttojen kanssa, kokkaavat ruokaa, kertovat tarinoita ja tutustuttavat matkustajat paikalliseen kulttuuriin helposti ja ystävällisesti."
Safarin vaatimustaso: "Tällaiset safarit eivät vaadi erityistä fyysistä kuntoa vaan riittää, että jaksaa kävellä normaalia tahtia joitain pätkiä. Oman kunnon päälle otti enemmän kuumuus kuin fyysinen vaativuus. Tavaroitakaan ei tarvitse kantaa edes rekasta teltaan, vaan ne voi säilyttää rekassa vaikka koko reissun ajan. Jokaiselle löytyy rekan takaosasta oma tilava lokero."
Reissuseura: "Tässä reissussa parasta oli norsuvauvan lisäksi meidän mahtava porukka! Meni korkeintaan kaksi päivää, kun kaikki olivat jo yhtä suurta perhettä ja jaoimme sekä ilot että surut keskenämme. Kaiken kaikkiaan tämä reissu oli aivan mahtava, ja pääsin kokemaan tällä Afrikan safarilla kaiken sen (ja vähän lisää), mitä olin ennen reissua toivonutkin!"
Nousiko reissukuumeesi aivan uusiin lukemiin? Ota meihin yhteyttä, niin etsitään juuri sinulle sopiva lääke, esimerkiksi vaikkapa juuri seikkailumatka Afrikan savanneilla! Ja muista: "Collect moments, not things".
