Viidakkoseikkailua ja surffia

Lähdin perjantaina aamulla aikaisin taksilla kohti lentokenttää jännityksen kanssa, koska en aiemmin ole ollut matkalla yksin. Olin saanut just ja just pakattua kaikki tavarat kasaan torstai-iltana (ei kannata jättää pakkausta niin viimetinkaan). Lensin ensin Pariisiin, josta lähti 11h kestävä lento kohti San Joséa, Costa Rican pääkaupunkia. Mua jännitti myös se, että oon pitkän lennon yksin tuntemattomien ihmisten keskellä, mutta löysin itselleni tekemistä lennon ajaksi. Mun lisäksi Costa Ricaan lähti kuusi vaikuttajaa Hollannista, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Melkein kaikki meistä oli samalla lennolla Pariisista San Joséen, mutta tavattiin toisemme vasta perillä lentokentällä. Syötiin hotellilla illallista yhdessä ja päästiin vähän tutustumaan toisiimme.

Aamu San Joséssa saatiin viettää altaalla jutellen ja ottaen aurinkoa (nopee ekat rusketukset pintaan!), minkä jälkeen lähdettiin kiertämään kaupunkia. Piti myös vaihtaa rahaa, koska joka paikassa ei toimi kortti. San Josén kaupunki oli aika täynnä ihmisiä Black Weekendin takia! Muut lähtivät tutustumaan museoon, mutta minä + kaksi vaikuttajaa Hollannista haluttiin shoppailla vähän surffikaupoissa (oltiin kaikki tosi innoissamme siitä, että päästään matkalla surffaamaan). Löysin itselleni hienon oman surffauspaidan + ruokaa ja herkkuja hotellille. Illalla oli tervetuliaiskokous, jossa matkanjohtaja liittyi mukaan porukkaan ja kertoi tarkemmin siitä, mitä tullaan lomalla tekemään. Toinen matkanohjaaja opetti meille ennen illallista korttipelin, josta tuli aika suosittu myöhempinä iltoina myös.

Toisena aamuna lähdettiin aamupalan jälkeen aikaisin kohti La Fortunaa, jossa vietimme kaksi seuraavaa yötä. Matka La Fortunaan oli noin kolme tuntia, ja pysähdyttiin matkalla Mi Cafeciton kahvitilalle, jossa tutustuttiin siihen, miten kahvia tehdään ja päästiin maistelemaan kahveja. Syötiin siellä kanssa lounas, joka oli TODELLA HYVÄÄ! Nähtiin matkalla ensimmäinen vesiputous, ja auto pysähtyi aika äkkiä, että joukko vaikuttajia pääsee räpsimään kuvia ja ottamaan videota siitä. 😁

Kierreltiin lähistöllä vähän luonnossa, ja bongailtiin ekoja hyönteisiä/eläimiä. Matka jatkui kohti hotellia. Perillä vietiin kamat huoneeseen, vaihdettiin vaatteet uimapukuun ja lähdettiin paikkaan, jossa oli pieni vesiputous, kirkas vesi ja liaani, jolla sai hyppiä veteen! Paikka oli todella kaunis! Illalla päätettiin lähteä vielä toisen hotellin altaalle, jonka vesi oli kuumaa + sai tilattua drinkkejä altaalle. Paras osuus oli vesiliukumäet! Koko porukalla oli tosi hauskaa, ja sen illan jälkeen olimme vielä enemmän yhtä porukkaa.

Neljäs päivä oli varmaan yks mun elämän tapahtumarikkaimmista päivistä liikunnallisesti. Aamulla aikaisin lähdettiin Gravity Fallseille, jossa kierrettiin tietty reitti pitkin vesiputouksia. Hypittiin putouksiin ja laskeuduttiin seinämiä alas köyden avulla. Pakko sanoa, että se oli jopa aika pelottavaa ja viimeinen vapaahyppy putoukseen oli 11 metriä! Mutta koko porukka läpäisi reitin ja vielä tosi hyvin, joten olen ylpeä meistä. Costa Ricassa ananas oli niin hyvää (ihan näin välipointtina) ja saatiin paljon ananasta reitin läpäisyn jälkeen! 😋 Tiesittekö muuten, että myös hollanniksi ananas on ananas, mikä oli meistä tosi outoa kun tajuttiin se.

Vesiputousten jälkeen ohjelmassa oli suppailua järvellä. Testasin suppailua ekaa kertaa Miamissa eli se oli minulle jo tuttu juttu. Heti kun päästiin paikalle, niin alkoi satamaan kaatamalla vettä (Costa Ricassa oli siis sadekauden loppu), mutta sade ei haitannut vaan teki suppailusta mielenkiintoisempaa. Olin ihan puhki jo vesiputouksilla kiipeilystä, niin voitte kuvitella, kuinka puhki olin suppailun jälkeen.

Illalla lähdettiin syömään kivaan ravintolaan, jossa vietettiin ensimmäiset syntymäpäivät! Ja nyt kun varmaan mietitte, että ”mitkä ensimmäiset syntymäpäivät?!”, niin ryhmän yhteiseksi vitsiksi tuli siis viettää joka ilta jonkun syntymäpäiviä ja laulaa sankarille illallisella toivoen ilmaista jälkiruokaa! Ensimmäisenä oli vuorossa tanskalainen vaikuttaja ja saimme jälkiruokaa! 😁 Illalla matkanohjaajamme Ernyk vei meidät kuumille lähteille, jonne ei otettu kameroita tai kännyköitä mukaan. Paikka oli kyllä uskomaton!

Viidentenä aamuna matka alkoi taas kohti seuraavaa kaupunkia Monteverdeä. Mentiin ensin veneellä samalla järvellä kun eilen suppasimme, ja sitten noin kolme tuntia bussilla. Monteverdessä meidän hotelli oli metsän laidalla (tai periaatteessa metsässä) ja tykkäsimme paikasta sen erilaisuuden vuoksi. Lähdimme kiertämään metsäreitin, joka sisälsi todella paljon siltoja. Reitti oli aika pitkä, mutta meillä oli hauskaa ja nähtiin myös apinoita!

Meidän oli tarkoitus mennä illalla yölliselle viidakkokierrokselle, mutta päätettiin pitää vähän hauskaa ja opetella tanssimaan salsaa (oli myös ruotsalaisen vaikuttajan ”syntymäpäivät”). Mentiin ensin matkanjohtajamme tutun ravintolaan syömään ja pelattiin tietovisaa Costa Ricasta, minkä jälkeen ravintolan työntekijä opetti meille salsaa. Sitten oltiin valmiita lähtemään oikeasti tanssimaan sitä paikalliseen klubiin. Se oli yksi hauskimmista illoista!

Kuudentena päivänä kohtasin taas muutaman pelkoni. Pelkään korkeita paikkoja, ja mentiin zipline-reitti läpi korkeuksissa. Lopussa oli vielä ”Tarzan-keinu”, joka oli vähän kuin benjihyppy samanlaisella narulla, mutta istuen ja matalammalta. Se oli todella jännittävää, koska siinä hypättiin alas vapaasti ja tiputtiin kunnes köysi hiljensi vauhtia. Kyllä otti mahanpohjasta!

Osa ryhmästä lähti sen jälkeen hyppäämään benjihypyn, ja minä + loput mentiin ajamaan mönkijöillä! Mentiin aika haastavassa maastossa eteenpäin, joten se vaati kyllä keskittymistä. Se meni kuitenkin hyvin eikä loppujen lopuksi ollut niin vaikeaa, mutta jännää kuitenkin. Halusin kanssa hienon näköisen videon, jossa ajan vesilätäkön läpi... ei tainnut ollut mun parhaita ideoita. Monteverde oli aika viileä kaupunki ja asteita siellä oli noin +17, eli ei ollut kovin lämmintä ajella mönkijällä märkänä takaisin. Tänä iltana lähdettiin vielä yölliselle viidakkokierrokselle, jossa nähtiin sammakko, tarantella, käärme ja sirkkoja + muita hyönteisiä.

Päivä seitsemän ja... vihdoin surffaamaan! Aamupalan ja viiden tunnin ajomatkan jälkeen saavuttiin Quepoksen kaupunkiin, jossa vietiin kamat hotellille, puettiin uimapuvut päälle ja suunnattiin saman tien rannalle ja surffaustunnille. Oon surffannut kerran aikaisemmin Balilla, ja taidot muistuivat aika hyvin mieleen! Ranta oli yksi kauneimmista rannoista, mitä oon nähnyt. Oltiin rannalla auringonlaskuun asti, ja matkanjohtajamme jäi kuvaamaan meidän surffausta rannalle. Kuvista ja videoista tuli upeita! Illallisella oli matkaohjaajamme syntymäpäivä ja osa jatkoi iltaa vielä lähtemällä juhlimaan.

Lähdettiin aamupäivällä kansallispuiston kautta toiselle rannalle uimaan, ottamaan kuvia ja rakentamaan hiekkalinnaa. Vietettiin päivää siellä aika pitkään, ja näkymät olivat todella kauniit. Viimeiset päivät oli meille aika vapaita ja pääasiassa chillailua. Tykättiin siitä, koska edellisinä päivinä oli ollut paljon eri aktiviteetteja. Illemmalla osa lähti vielä surffaamaan ja pelaamaan lentopalloa rannalle. ☀️ Käytiin syömässä viimeinen illallinen yhdessä ja vietettiin MUN SYNTTÄREITÄ! Sain niin hyvää brownieta ja jaoin sen muiden kanssa. Illallisen jälkeen käytiin vielä paikallisessa baarissa juhlimassa viimeistä iltaa.

Herättiin aamulla hollantilaisen vaikuttajan kanssa varhain, jo klo. 4.30, ottamaan kuvia auringonnoususta. Rankkaa, mutta oli todella sen arvoista! Meidän viimeinen aktiviteetti ennen lähtöä lentokentälle oli pieni veneretki, jossa sai ottaa aurinkoa ja hyppiä kirkkaaseen veteen! Quepos oli tosi kuuma kaupunki – siellä oli viimeisenä päivänä asteita jopa +32! Lähdettiin kolmelta ajamaan San Josén lentokentälle ja matka kesti noin 5-6 tuntia. Pysähdyttiin matkalla katsomaan auringonlasku rantaan ylös kalliolle. Se oli ihan paras lopetus tälle matkalle!

Ihan kivaa päästä kotiin pitkän reissun jälkeen, mutta olen tosi ylpeä itsestäni kun lähdin matkalle mukaan! Koin asioita, mitä en olisi ehkä uskonut kokevani, ja tutustuin ihan huikeisiin ihmisiin. Jos jollekin teistä tulee mahdollisuus lähteä matkailemaan, niin lähtekää! Maailma on ihan liian kaunis paikka olla näkemättä sitä.