Kolumbian kokemuksia

Lähtölaskenta

Pitkään odottamani Kolumbian reissu starttasi vihdoin aikaisena marraskuisena aamuna. Lentoreititys kulki Amsterdamin kautta Bogotaan KLM:n siivillä. Matka sujui mukavasti oman suosikkinilentoyhtiöni kyydissä ja matkustaminen Premium Economy -luokassa helpotti pitkiä lentoja, sillä lisäjalkatila antoi yllättävän paljon lisämukavuutta pitkiin lentoihin.

Cartagena – vapaaehtoistyöprojekteja ja kielikursseja

Aamun sarastaessa lähdimme aikaisin kohti Cartagenaa, missä tutustuisimme yhteistyökumppanimme vapaaehtoistyöprojekteihin ja kielikursseihin. Cartagena on kaupunkina tutustumisen arvoinen, ja erityisesti keskustan rakennuksissa on läsnä vahvasti koloniaalisen ajan tuntu ja henki. Tässä hurmaavassa kaupungissa viihtyy helposti päivän, pari, ja toki Cartagenassa saa vietettyä pidemmänkin aikaa, mikäli osallistuu esimerkiksi kielikurssille.

Suuntasimme ensin Tierra Bomban saarella toimivaan vapaaehtoistyöprojektiin, jonka tarkoitus on järjestää saaren lapsille vapaa-ajan ohjelmaa, muun muassa surffausopetusta. Projektiin osallistuvien lasten koulunkäyntiä seurataan ja palkintona koulussa käymisestä ja menestymisestä lapset saavat osallistua koulun jälkeen järjestettäviin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Jos osaat jo espanjaa ja haluat työskennellä lasten kanssa, tässä projektissa työpanoksesi tuntuu aidosti merkitykselliseltä.

Cartagenassa tutustuimme lasten kanssa toimivaan kirjastoprojektiin, jonka ideana on kehittää ja tukea köyhempien alueiden lasten luku- ja kirjoitustaitoa. Kirjasto on perustettu lahjoituksina saatujen kirjojen avulla ja vapaaehtoiset lukevat yhdessä lasten kanssa kirjoja ja siten auttavat lasten luku- ja kirjoitustaidon kehittymistä.

Cartagenassa vierailimme myös kielikoulussa. En ole itse aiemmin opiskellut espanjaa, mutta innostuin todella paljon opetuksesta. Pääsimme mukaan muutamalle oppitunnille ja tällä tavalla espanjan opiskelu oli hauskaa ja samalla varsin hyödyllistä. Muun muassa lausahdus "Una cerveza, por favor!" tuli testattua muutamia kertoja – menestyksekkäästi. Mikäli Cartagenassa haluaa oleskella pidempään, suosittelen ottamaan espanjan kielen tunteja vapaaehtoistöiden ohella.

Santa Marta – Lost City Trek alkaa

Cartagenan jälkeen oli aika lähteä jatkamaan matkaa eteenpäin kohti Santa Martan kaupunkia, josta viiden päivän trekkauksemme kohti ”kadonnutta kaupunkia” alkoi. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme jeepillä kohti Lost City -trekin aloituspaikkaa.

Päivä 1: Kroppa tottuu

Parin tunnin ajon kuluttua saavuimme Macheten kylään, josta aloitimme ensimmäisen trekkauspäivän. Sää oli kuuma ja kostea, joten hirveästi ei tarvinnut liikkua kun paita oli jo hiestä läpimärkä. Ensimmäinen päivä oli mielestäni kaikista raskain, vaikka itse trekkiosuus oli vain noin 3-4 tuntia. Kesti oman aikansa ennen kuin kroppa tottui ilmanalaan ja pitkäkestoiseen kävelyyn. Päästyämme ensimmäiseen leiripaikkaan, kaikki vetäytyivät saman tien nukkumaan illallisen jälkeen.

Päivä 2: Syvemmälle viidakkoon ja intiaanikulttuuriin

Seuraavana aamuna herätys olikin jo klo 05:30, sillä kävely oli hyvä aloittaa mahdollisimman aikaisin, jolloin ilma on vielä hieman viileämpää. Etenimme hiljalleen yhä syvemmälle viidakon ytimeen, sillä maasto oli ajoittain raskaskulkuista pitkien mäkiosuuksien takia, mutta maisemat olivat kyllä vaikuttavia korkeine kukkuloineen, jokineen ja monimuotoisen luonnon takia. 3-4 tunnin trekkauksen jälkeen pääsimme toiseen leiripaikkaan, jossa odottikin jo lounas. Saavuimme siis hyvissä ajoin toisen päivän määränpäähän, joten aikaa jäi uimiseen ja uupuneiden lihasten huoltamiseen.

Pääsimme päivän mittaan tutustumaan myös paikallisten intiaanien elämäntyyliin. Mielenkiintoiset tarinat heidän uskonnostaan ja uskomuksistaan syvensivät ymmärrystä siitä, miten eri intiaaniheimoista koostuva alkuperäisväestö Kolumbiassa elää vielä tänäkin päivänä.

Päivä 3: Määränpää lähestyy

Kolmantena trekkauspäivänä saavuimme jo lähelle määränpäätä eli Lost Cityä. Kyseessä oli suurin leiripaikka reitin varrella, jossa yleisesti ottaen olikin paras ”palvelu”. Leirillä oli suht monipuolinen kauppa, joten välipalavarastot saatiin taas täyteen. Tällä pysäkillä oli ehdottomasti myös eniten muita trekkaajia. Ilta leirillä meni kuten edellisetkin eli aloimme olla varsin valmiita nukkumaan jo klo 20:00 aikaan...

Päivä 4: Uskomaton Lost City

Seuraavana aamuna herätys oli jo klo 04:45. Nopean aamupalan jälkeen lähdimme matkalle kohti Lost Cityä. Jouduimme matkalla ylittämään joen, jossa vesi ylsi haaroihin asti. Tämän jälkeen edessä oli noin 1200 jyrkkää kiviporrasta, minkä jälkeen selvisimme ensimmäiselle tasanteelle. Pysähdyimme seuraamaan muinaisia intiaanirituaaleja, joissa jumalille uhrattiin kokapensaan lehtiä.

Seremonian jälkeen jatkoimme matkaamme itse Lost Cityyn, mikä ylitti kaikki odotukseni. Matkailijoille avoimet Lost Cityn alueet ovat laajat, mutta osaan alueesta pääsee tutustumaan vain, mikäli kuuluu alueen alkuperäisväestöön. Joka tapauksessa edessämme aukesi huimat näköalat – näitä maisemia ja kokemusta Kolumbiasta en varmasti unohda koskaan!

Päivä 5-6: Kotimatka läpi viidakon

Edessä oli vielä pari päivää trekkaamista, hienoja maisemia ennen kuin pääsimme takaisin Macheteen. Kun viimein pääsimme takaisin maaliin saakka, oli sanoinkuvaamattoman upea fiilis istahtaa alas ja ottaa rennosti. Enää ei tarvitsisi varhain seuraavana aamuna lähteä taivaltamaan reppu selässä viidakkoon – tosin sitäkin fiilistä on tullut jälkikäteen ikävä.

Neuvoja Lost City -trekille

Hanki viidakkoseikkailulle mukaan:

• Kunnolliset vaelluskengät
• Nukkumista varten ohuehko pitkähihainen paita ja housut (mieluusti hyvin hengittävää materiaalia)
• Kunnollista hyttysmyrkkyä

Reppuun ei kannata pakata mitään ylimääräistä. Tarvitset nukkumiseen lämpöisessä ilmastossa soveltuvat vaatteet ja muutaman paita trekkaamista varten. Itse pesin joka päivän päätteeksi trekkipaidan joessa ja kuivatin sen auringossa illalla. Yleisesti säät suosivat meitä, mutta sadekautena mukana on hyvä olla jonkinlainen sateelta suojaava viitta. Ota mukaan myöskin jonkin verran käteistä, sillä leiripaikoilta ja matkan varrelta on mahdollista ostaa juotavaa ja pientä snäksiä. Lost City -trekkiin sisältyy kolme ateriaa päivässä, mutta jotain pikkupurtavaa on kiva ottaa mukaan energian lisäämiseksi.

Taganga – rentoutumista ja Tayronan kansallispuisto

Lost City -trekin jälkeen olimme yhden yön Tagangassa, joka on pieni idyllinen kaupunki meren rannalla. Aikataulumme oli suhteellisen tiukka, joten käytännössä ehdimme syödä illallisen ja nukkua hyvin pitkän yön. Seuraavana aamuna jatkoimme aikaisin matkantekoa Tayronan alueelle, jossa koitimme tubingia. Hyppäsimme siis ison renkaan sisäkumien päälle ja laskimme jokea alas reilun tunnin verran. Viimein saavuimme määränpäähän, missä vain rentouduimme rannalla lekotellen. Täältä matka jatkui Tayronaan upeissa maisemissa sijaitsevaan ecolodgeen, jossa yövyimme. Seuraavana aamuna suunta otettiin Santa Martan lentokentälle ja sieltä Bogotaan reissun loppupäiviksi.

Bogota – viimeinen reissupäivä

Bogota oli mielestäni yllättävän kiva kaupunki. Kävimme tutustumassa entiseen suolakaivokseen, johon on rakennettu kirkko sekä erilaisia uskontoon liittyviä taideteoksia. Kaupungissa on myös vilkas yöelämä, josta saimme hieman makua viimeisen illallisen yhteydessä. Seuraavana aamuna meillä oli vielä kahden tunnin kierros historiallisessa keskustassa aihepiirinä Bogotan värikäs katutaide – kävimme läpi kuuluisimpia katutaiteilijoita, heidän töitään ja historiaansa. Highly recommended! Päivä kului nopeasti ja tulikin aika lähteä takaisin kentälle ja Pariisin kautta kohti kotia.

Pekan kommentit reissusta: "Kokemukseni Kolumbiasta on erittäin positiivinen – reissukohde on aivan huikea ja tulen varmasti matkustamaan sinne vielä uudelleen. Maa tosissaan ansaitsee paikkansa kärkikohteidemme joukossa, ei muuta kuin seikkailuun!"

Inspiroiduitko Pekan reissutarinasta? Lue lisää vapaaehtoistöistä tai espanjan kielen kursseista Kolumbiassa:

• Vapaaehtoistyöt Kolumbiassa
• Espanjan kielikurssit Kolumbiassa