Perhosia vatsassa heti alkumetreillä
Rinkka selässä ja jännitys vatsanpohjassa kutitellen astuimme Bangkok Suvarnabhumin kansainväliselle lentokentälle. Vaikka takana oli 16 tuntia matkustamista, oli mieli silti valoisa ja fiilis energinen. Itselleni nukkuminen lentokoneessa on aina ollut haastavaa, mutta Turkish Airlinen penkissä taisin jopa torkahtaa!
Fiiliksen energisyyteen saattoi lentoyhtiön ohella toki vaikuttaa myös seuraavien päivien huikeat seikkailut, joita oli odotettu into piukeana jo pari kuukautta meidän huikean (sekä aiemmin tuntemattoman) ryhmän kesken. Let’s do this!
BANGKOK - eksoottisia makuelämyksiä, temppeleitä ja vauhdikasta pyöräilyä
Lentokentältä meidät nappasivat kyytiin Go Beyondin järjestämät tilataksit ja suuntasimme kohti New Road Guest Housea, jossa majoittuisimme seuraavat yöt. Ajomatka lentokentältä kesti ruuhkan vuoksi noin 1,5 tuntia, mutta se sujui nopeasti maisemia ihmetellessä. Määränpäässä heitimme rinkat selästämme huoneisiin, vaihdoimme lentämisestä tunkkaiset vaatteet puhtaisiin ja kiidimme kohti illan ohjelmaa – Flavors of Night Time Chinatownia. Tarjolla oli monipuolinen kattaus mitä erikoisimpia paikallisia ruokia ja makuelämyksiä. Makunystyrät saivat kunnon treenin! Nam! Eksoottisin makuelämys oli ehdottomasti 100 vuotta vanha kananmuna, jonka uskotaan tuovan voimia sitä syöville miehille. Ilmeistä päätellen seurueen miehillä voimia pitäisi nyt olla parin supermiehen verran…
Seuraavana päivänä tutustuimme Bangkokin maisemiin vesiteitse longboatin kyydissä. Aamupäivän rauhallinen aktiviteetti tarjosi mukavasti aikaa lepuuttaa jalkoja ennen illan vauhdikasta osuutta – Bike Tour Along Riversidea. Ja tulihan sitä pyöräiltyä 16 kilometriä! Pyöräretkeltä mieleeni jäi kaikessa mahtavuudessaan Wat Pho-temppelialue. Muistakaa naiset muuten peittää olkapäät sekä polvet vieraillessanne alueella, lyhimmissä shortseissa ei tuonne ole asiaa. Ja opas on ehdoton tällaisille retkille – tulee kuultua niin paljon enemmän kulttuurista kuin yksin haahuillessa.
Lue lisää seikkailusta
Viidakon ääniä ja vesiputouksia Umphangissa
Kolmas matkapäivämme starttasi aikaisella Nok Airin lennolla Bangkokista Mae Sotiin. Puolentoista tunnin lennon jälkeen reissun teko jatkui, kun lentokentällä istahdimme jälleen pikkubussiin. Neljän tunnin ajomatka Umphangiin sai alkaa! Kohteeseen saavuimme iltapäivällä ja loppupäivä sujui rennoissa merkeissä ruoasta sekä ympäristöstä nauttien.
Seuraavana päivänä teimme hieman lyhyemmän trekkauksen, koska aikataulut olivat eläneet. Ensimmäinen etappi trekkauksesta on normaalisti kävelyä, jonka jälkeen hypätään veneen kyytiin. Nyt tämä kävelyosuus korvattiin autoajelulla. Automatkan jälkeen pysähdyimme vihdoinkin määränpäähän, jossa meitä vastassa odotti muutama kumivene.
Kolme seuraavaa tuntia reissusta sujui kumiveneen kyydissä ihastellen jylhiä kallioita sekä vihreää luontoa. Ensimmäinen veneseurue näki viidakon keskellä apinoita. Puolessa välissä teimme pikaisen pysähdyksen kuumavesilähteille, missä bongasimme ”punkkari”perhosia nauttimassa lähteen lämmöstä.
Saapuessamme leirintäalueelle vastassamme oli hymyilevä ja aurinkoinen opas, joka opasti meidät perustasoisiin telttamajoituksiimme sekä huolehti ruokailustamme ennen vesiputoukselle lähtemisestä. Leirintäalueelta käveli vesiputoukselle noin 25 minuuttia ja ihanasti viileämpi ilma tervehti meitä mitä lähemmäs putousta saavuimme.
Thi Lo Su on Kaakkois-Aasian suurin vesiputous ja pakko myöntää – kyseinen vesiputous salpasi hengityksen mahtavuudellaan. Saimme ihastella vesiputoista kaikessa rauhassa, sillä paikalla meidän lisäksi oli vain muutama paikallinen. Polskiminen viileässä vedessä tuntui vapauttavalta kuuman päivän keskellä ja putouksen humina rentoutti mieltä.
Illalla nautimme leirintäalueen rauhasta ja yön pimetessä vetäydyimme telttoihimme. Suljimme silmät viidakon äänet korvissamme kaikuen. Vinkkinä muuten - silkkinen makuupussi on ehdoton reissulle, näin olo pysyy edes hieman viileämpänä. Fakta kuitenkin on, että fiilis on yleisesti ottaen kuin suomalaisessa saunassa olisi. Mutta aina kannattaa yrittää!
Viiden tähden unet Mae Sotissa
Aamulla oli aika jättää Umphang taakse ja ottaa suunnaksi jälleen Mae Sot. Edessämme oli jälleen neljän tunnin ajomatka tutulla pikkubussilla. Mae Sotissa majoituimme viiden tähden luksushotelli Centara Mae Sot Hills Resortiin, jossa pulahdimme ulkoaltaaseen virkistäytymään pitkän matkustamisen jälkeen. Illalla kävelimme pitkin katuja etsien sopivaa ruokapaikkaa ja lopulta päädyimme mukavan oloiseen ravintolaan, jossa taisimme tilata listan nälkäisinä tyhjäksi… Mae Sot yllätti meidät kaikki positiivisesti paikallisella meiningillään, kyseiseen kohteeseen kannattaa varata parin päivän pysähdys!
Lue lisää seikkailusta
Chiang Mai ja tuk tukilla huristelua
Seuraavana aamuna koitti aikainen herätys, sillä paikallinen, ilmastoitu bussi kohti Chiang Maita lähti kello 06:15. Kuuden tunnin matkustamisen jälkeen saavuimme kauniiseen Chiang Maihin ja suuntasimme vehreään Eco Resort – hotelliin.
Nopeasti tavarat järjestykseen hotellihuoneeseen, tukka kuntoon ja olimmekin valmiita uuteen seikkailuun, eli vauhdikkaaseen pyöräretkeen pitkin Chiang Main vilkkaita katuja. Jos Bangkokin pyöräretki nosti sykettä, niin tämä se vasta saikin hien virtaamaan! Kilometrejä kertyi kokonaisuudessaan 26 kilometriä, lämpötila oli korkeimmillaan +36 ja ensimmäiset 15km pyöräiltiin putkeen Chiang Main upealle yliopistoalueelle. Yliopistoalue oli todella kaunis ja bongasimme opiskelijaseurueita ottamassa valmistujaiskuvia. Itsellä ei ollut ”ihan” yhtä kuvauksellinen olo punaposkien ja hienkarpalot otsalla.
Kahdeksantena matkapäivänä koitti aktiviteetti, jota olimme odottaneet – It’s time for Tuk-tuk drive! huusi paikallinen matkaopas, kun lähestyimme ajoneuvoja. Varmasti arvata saattaa, että edessä oli ajelu Tuk tukeilla. Mahtavaa tässä oli se, että tätä kyseistä ajoneuvoa pääsi itse ajamaan eikä mitään kuljettajaa tarvinnut. Jotta Tuk tukin puikkoihin pääsi, oli ensin näytettävä kansainvälinen ajokortti. Ajaminen ei houkuttanut niin paljoa, että olisin lähtenyt ajamaan, joten päätin nauttia kyydistä takapenkillä. Jos teillä tämän kirjoituksen lukijoilla joskus aukeaa mahdollisuus lähteä Tuk tuk ajelulle, niin suosittelen lämpimästi!
Lue lisää seikkailuista
Hieman erilainen majoitusratkaisu
Viimeisenä päivänämme Chiang Maissa suuntasimme tutustumaan Tree House Resortiin, joka on hieman erikoisempi majapaikka. Nimensä mukaisesti Tree House Resortin alueella on erilaisia puumajoja, joissa majoittautuminen tapahtuu. Lisäksi alueen lähettyviltä löytyy punaiset hietikot sekä luolia, joissa hengailee ”muutama” lepakko. Yhdestä tällaisesta luolasta me naiset lähdimme stereotyypisesti kiljuen karkuun miesten huutaessa luolan syvyyksistä täysillä ”OH NO, RUUUUUN!”. Oletimme että no niin nyt sieltä ne lepakot lentävät elokuvamaisesti ulos luolasta päin meitä. Todellisuudessahan kyseessä oli vain herrasmiesmäinen pila.
Lue lisää seikkailusta
Lepakoista selvittyämme siirryimme juna-asemalle ja matkustimme yöjunalla takaisin Bangkokiin, missä seurueemme hajosi kahteen eri porukkaan. Puolet meistä suuntasi Green Lionin vapaaehtoistyöprojektiin ja puolet WFFT-eläinprojektin pariin. Itse suuntasin jälkimmäiseen.
Kaiken kaikkiaan Thaimaa yllätti monipuolisuudellaan ja kohteena maa tarjoaa niin paljon muutakin kuin upeita hiekkarantoja. Jos siis rannat eivät houkuttele niin lähde Thaimaan pohjoisosaan – yllätyt varmasti!
