Välivuosi Working Holiday -reissussa - Marikan kokemus
Kun pohdit oman välivuotesi sisältöä ja kaipaat kunnon irtiottoa Suomesta, Working Holiday ja sen mahdollistama vuoden mittainen reissailu on omiaan sinulle. WH-viisumin turvin reissaat kunnolla, ja kun voit samalla tehdä töitä, budjettisi kestää pidempään.
Working Holiday on viisumi, jonka turvin matkaat vuoden, eli reissusi ei lopu lyhyeen. Vuodessa ehdit nähdä ja kokea vaikka mitä ja siinä ajassa kielitaitokin kohenee huimasti. Töiden ja matkustamisen yhdistäminen on täydellinen kombo: lomaile ja tienaa samalla. Matkustaminen ei ole ilmaista, sen tietävät kaikki. Juuri siksi Working Holiday on täydellinen vaihtoehto – puhumattakaan tietenkään siitä, että vuodessa ehdit luomaan todellisia ihmissuhteita, kartuttaa työkokemusta mielenkiintoisissa työtehtävissä, joita ei Suomesta edes löydy ja tutustumaan uuteen kulttuuriin jo varsin syvällisesti.
Lue alta, mitä kaikkea Marika ehti oman välivuotensa aikana: töitä ja reissausta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa sekä vapaaehtoistöitä Indonesiassa. Jos itselläsi on kysyttävää Working Holiday -mahdollisuudesta tai kaipaat muuten apuja oman välivuotesi reissujen suunnitteluun, ota meihin yhteyttä - kysyminen ei tietenkään maksa mitään eikä sido sinua mihinkään.
Kysy meiltä
Mikä sai sinut lähtemään maailmalle?
Mulla oli hetken ollut sellainen fiilis, että kaipaisin breikkiä Suomesta ja normaalista rutiini-elämästä. Working Holiday tuntui hyvältä vaihtoehdolta, sillä siinä tapauksessa minulla ei tarvinnut olla niin paljon säästöjä mukana: rahat tienattaisiin paikan päältä! Ensimmäinen Working Holiday -kokemukseni Australiasta sai minut lähtemään myös muutamaa vuotta myöhemmin Uuteen-Seelantiin.
Oliko reissuun helppo lähteä? Miten valmistauduit?
Uuden-Seelannin Working Holidayssä oli kohdallani kyse vuodesta, joten olin säästänyt rahaa ja otin pankista myös pienen lainan. Päätin, että kun tulen takaisin, niin saan sitten maksettua lainan pois, ja niin kävikin. Mietin, että siinä kun jotkut ostavat uuden auton niin minäpäs ostan maailmanympärilennot ja huikean elämyksen!
Olin varannut alkuun Working Holiday -starttipaketin, joten sain heti alussa kaikki viralliset hommat kuntoon ilman mitään hankaluuksia (pankkitilin avaus, veronumero, SIM kortti jne).
Miten Working Holiday erosi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa?
Uuden-Seelannin Working Holiday -reissun alkuun kiertelin Kaliforniaa ja Cookinsaaria ennen kuin päädyin Uuteen-Seelantiin. Siellä kiertelin maata bussilla ja päädyin Eteläsaarelle kauniiseen ja aktiiviseen Queenstowniin, jossa aloitin sitten työt.
Sille tielle jäinkin 6 kuukaudeksi. Vuoden aikana reissailin maata ristiin rastiin eri asuntoautoilla, busseilla ja lentäen. Kun reissun loppuvaiheessa rahat olivat vähissä, menin liljafarmille keräämään matkakassaa. Muutoin olin töissä lentokentällä kirjakaupassa pääosin niin, että tein osa-aikatöitä ja siten, että pääpainona oli reissailu. Vuoden kruunasi pitkä 2 kk telttailuloma Pohjoissaaren mahtavissa maisemissa Kaurimetsien, kuumien lähteiden ja upeiden rantojen keskellä!
Kokonaisuudessaan vuosi oli mahtava irtiotto, johon Working Holiday -kokemukseni Australiassa muutama vuosi aikaisemmin, heti lukion jälkeen, oli suurena kimmokkeena.
Australian Working Holiday -reissuni keskittyi pääasiassa itärannikolle ja Sydney vei sydämeni. Vaikka Australia on maana valtava ja Sydneykin jo itsessään miljoonakaupunki, tuntui Australia alusta asti omalta jutulta. Ihmiset ovat ystävällisiä ja maisemat välillä epätodellisen upeita. Whitsundaysin saaristossa kokeilin ensimmäistä kertaa laitesukellusta ja sain kipinän, joka on siitä lähtien ollut mukana miltei kaikilla reissuilla!
On mahdotonta laittaa kokemuksia paremmuusjärjestykseen. Molemmissa maissa riittää näkemistä ja tekemistä – ja pääsääntöisesti aina töitä! Australia on valtava maa ja vaikka kilpailu on siellä usein kovempaa, tarjoaa maa enemmän vaihtoehtoja ja paremman palkkatason. Uusi-Seelanti on pieni saarivaltio, johon oli mielestäni helpompi lähteä ja päästä ns. sisälle. Pidin maan rauhallisesta elämänrytmistä ja huolettomasta asenteesta.
Jos jompikumpi pitäisi valita, sanoisin, ehkä että Uuden-Seelannin vuosi on ehkä sitten kuitenkin se tähän astisen elämäni paras reissukokemus. Toisaalta en usko, että olisin saanut Uuden-Seelannin vuodestani yhtä paljon irti ja osannut lähteä matkaan yhtä rennolla asenteella, jos en olisi ensi "harjoitellut" Australiassa.
Teit reissun aikana myös vapaaehtoistöitä Balilla?
Kyseessä oli lyhyt, kahden viikon reissu, joten ymmärsin että kovinkaan syvälle vapaaehtoistyöhön ei tuossa ajassa ennätä päästä. Aihe kuitenkin kiinnosti, joten päätin kokeilla toisenlaista, merkityksellisempää matkailua, josta jäisi itselle muutakin kuin tyhjä lompakko ja hiekanmurusia kengänpohjaan.
Minkälaista projektissa oli?
Saavuin Denpasariin, Balille yömyöhään, mutta onneksi minua oltiin vastassa ja sain kyydin vapaaehtoistyömajoitukseeni Ubudin kylään. Lyhyiden yöunien jälkeen tapasin muut projektissa vapaaehtoisena työskentelevät reissaajat ja kiersimme yhdessä Ubudin "päänähtävyydet", joita olivat mm. Monkey Forest ja paikalliset markkinat. Paikka oli mukavan rauhallinen ja turvallisen oloinen pikkukaupunki keskellä Balin saarta. Illalla kokoonnuimme porukalla katsomaan paikallista tuli- ja tanssiesitystä ulkoilmateatteriin.
Ensimmäisen viikon aikana tutustuimme paikalliseen kulttuuriin ja kävimme kylävierailuilla, tutustuimme batik - maalauksen tekoon (josta jäi myös omatekoinen, ei niin kovinkaan loistelias matkamuisto), kokkailimme paikallisia ruokia sekä opettelimme kieltä ja paikallisia tapoja. Iltaisin istuimme lähikuppiloissa, kävimme Ubudin keskustassa syömässä tai hengailimme Volunteer -talossa. Rauhallista elämää.
Viikonloppuisin projekteista on vapaata, jolloin vapaaehtoiset voivat kierrellä saarta, käydä rannoilla, surffaamassa jne. Minä suuntasin nokkani kohti Canggun surffiaaltoja.
Surffasin muiden aloittelijoiden kanssa Seminyakin rannoilla, joissa oli hyvät surffiaallot. Pienen kuivaharjoittelun jälkeen onnistuinkin muutaman kerran nappaamaan aallon! Viikonloppuaamut menivät surffaten, päivät altaalla auringonpaahteessa loikoillen ja illat beach-partyissa.
Toisella viikolla alkoi varsinainen ohjelma vapaaehtoistyössä, joka oli
minun osaltani englannin opetusta paikallisille lapsille koulussa iltapäivisin.
Vapaaehtoiset jaettiin pieniin ryhmiin, joista jokainen sai yhden luokan. Minun luokkani koostui 5-luokkalaisista 10-13-vuotiaista lapsista. Lapset olivat pääosin maanviljelijöiden lapsia ja tulivat lähikylistä. Opetukset olivat heille vapaaehtoisia, eli välillä lukumäärä saattoi vaihdella paljonkin. Varsinkin sateisina päivinä luokkahuoneet näyttivät vähän tyhjemmiltä.
Aamupäivisin suunniteltiin opetusohjelmaa aiempien vapaaehtoisten raporttien sekä paikallisen projektivetäjän avustuksella. Parhaiten kommunikoimme lasten kanssa leikkien, kuvien ja musiikin kautta, normaalia keskustelua kun ei kielitaito vielä suonut.
Lasten englanninkielentaso oli siis todella alkeellista, sillä opetusta on aiemmin annettu vain kerran viikossa tunnin ajan paikallisen opettajan toimesta (jonka englanninkieli ei niin ikään ole kovinkaan kummoinen).
Iltapäivisin siis oli opetusta n. 3 tunnin ajan, jolloin kävimme läpi englanninkielen perusteita ja sanastoa erilaisten leikkien ja kuvien avulla. Lapset olivat opetuksesta todella innoissaan ja vilpittömän kiinnostuneita meistä, uusista tuttavuuksista.
Lapset mm. hurrasivat ja tulivat halaamaan kun saavuimme luokkaan. Viikon päätteeksi lapset liikuttuivat kyyneliin ja olivat valmistaneet meille kortteja ja piirustuksia. Sydänhän siinä sitten suli... Projektin päätteeksi tehtiin opetuksesta raportti, joka kirjattiin edellisten vapaaehtoisten raporttien jatkoksi. Ja näin taas tulevat vapaaehtoistyöläiset pystyivät seuraamaan raporteista oppilaiden tasoa ja suunnittelemaan sen pohjalta opetustunteja.
Mitä vapaaehtoistöistä jäi käteen?
Jo näinkin lyhyen vapaaehtoistyöprojektin jälkeen tuntui siltä, että on itse pystynyt vaikuttamaan näiden pienten koululaisten elämään. Myös itse sain kokemuksesta irti paljon enemmän - tämä oli toisenlainen matka kuin aikaisemmat reissukokemukseni ja ehdottomasti yksi parhaista. Ensi kerralla tosin aikaa tulee varata reippaasti enemmän. Suositushan on, että projektit joissa ollaan tekemisissä lasten kanssa, kestävät minimissään sen 4-8 viikkoa.
Pidätkö yhä yhteyttä reissun aikana saamiisi kavereihisi?
Uudessa-Seelannissa tutustui jos minkälaiseen maailmantallaajaan, vuosi on kuitenkin oikean mittainen aika solmia pidempiaikaisiakin suhteita. Sain vuoden aikana uusia ihania ystäviä ja pidämme yhä tiiviisti yhteyttä monien kanssa! On huikeaa huomata, että ympäri maailmaa on ystäviä, joiden luokse voi mennä ja tuntuu, ettei välimatka enää merkitsekään niin paljon. Pysyvin tuttavuus muutti myös perässä Suomeen...
Kysy Working Holiday -reissusta